Kyseinen blogi on jonkilainen sekoitus tätä blogia ja omaa vanhaa Livejournaliani (johon lopetin kirjoittamisen helmikuussa) ilman sitä kaikkea liian henkilökohtaista analyysia itsestä ja muista. Yritän myös vähentää Facebook-spämmäystäni tän avulla.
Halusin siis blogin, joka kuulostaa multa itseltäni eikä turhan korrektilta tai muka-asialliselta tai hyödylliseltä ja jota voisin kuitenkin pitää täysin julkisesti. Että sitä vaan lukemaan sitten, jos mun juttuni yhä kiinnostaa.
Tältä listalta löytyy nuo ja muitakin hyviä vuoden 2010 biisejä. En mä mikään musakriitikko tai hipsteri oo, mutta on noita ihan kiitettävä määrä kuitenkin.
Vuoden 2010 kuunnelluimmat biisit mun last.fm:ni mukaan on puolestaan nää:
Oon harkinnut joko tän blogin lopettamista tai uuden perustamista. Puhdas pöytä ja sitä rataa. En tiedä, saa nähdä. Jos vaikka innostuisin taas kirjoittamaan.
Kai se on jo pakko myöntää, etten voi pitää Devin Townsendia enää mun suosikkiartistinani. Mua on nimittäin alkanut vituttaa ihan suunnattomasti se kompressointi etenkin Infinityssä ja Terriassa, jotka kuitenkin on mun lempialbumeitani Deviniltä. En tiedä, miksen oo välittänyt tästä ennen tätä vuotta. Oon varmaan vaan kuunnellut viime aikoina niin paljon muuta musiikkia ja niin vähän Deviniä, että huomaan nyt paremmin, kuinka tunkkainen äänimaailma näissä biiseissä tosiaan on. Jep, näin Devin on varmasti biisinsä halunnutkin tuottaa, muttei tää vaikuta siihen, kuinka häiritsevää sitä on nykyään kuunnella.
Kyllä, Earth Day on musta edelleen ihan pirun hyvä biisi, mutta se olis vieläkin parempi, jos siinä olis vähän enemmän dynamiikkaa.
Harmittaa. Tahtoisin kuunnella tätä miestä jatkossakin yhtä fiiliksissä kuin ennen mutten vaan pysty. Mun mielipiteeni hyvästä soundista on muuttunut, ei voi mitään. Ja jos joku nyt kysyisi, että mistä mä sitten pidän nykyään, niin vastaisin luultavasti, että jostain raikkaammasta ja vaihtelevammasta. Sellaisesta, jossa eri soittimet (tai muut vastaavat) eivät puuroudu toisiinsa. Lo-fi-meininki kiinnostaa myös. Ja no, vähän kaikki muukin tota ylikompressointia lukuun ottamatta.
Okei, vaikka tossa Infinityäkin vähän disautin, niin laitan kuitenkin vielä Devinin kunniaksi ko. albumilta yhden biisin, koska sepä sattuu olemaan mun "kivoi saundei"-soittolistallani:
Huhhuh. Tieto ensi vuoden alkupuoliskon keikkasaldosta kyllä lohduttaa hiukan, kun vaikuttaa siltä, ettei loppuvuodeksi oo luvassa mitään järisyttävää. En oo ollut sitten Chemical Brosien yhdelläkään keikalla. Seuraava varteenotettava vaihtoehto ois keskiviikkona, kun Magenta Skycode soittaa Klubilla – ellen ois silloin myös tarjoilemassa Humanitasin sitseillä. Hmh. No, saanpahan ilmaista ruokaa, ilmaista juomaa ja jopa ilmaisen leffalipun, mutta silti.
Viime vuonna loka-marraskuun aikana tilanne oli ihan eri: Proteus Klubilla, Amplifier Worship -tapahtuma TVO:lla, Absoluuttinen Nollapiste Klubilla, Ghost Brigade ja God Is an Astronaut Kuudennella linjalla, Infected Mushroom Freda 51:ssä sekä Mew Helsingin jäähallilla. Tällaista syksynä kuuluisi ollakin! En mä mitään valohoitoa tarvitse, tarvitsen keikkoja. CMX Koomassa ei kelpaa, koska a) en ilmeisesti edes pääsisi sisään, b) keikka maksaa 20 euroa eli liikaa ja c) oon kuunnellut uudelta levyltä ainoastaan näytteitä enkä voi sanoa pitäneeni niistä.
Oho, miten mä nyt onnistuin pilaamaan nääkin uutiset. Oonpa naurettava, munhan pitäis olla ihan fiiliksissä. No, Swansin The Great Annihilator auttaa tässä varmasti.
Oon myös valmistautunut yksiin reiveihin, jotka on olevinaan yksityistapahtuma ja joihin on tulossa yli kaksisataa ihmistä. Hiukset on värjätty, otsista lyhennetty ja tasoitettu ja meikkiä on naamassa enemmän kuin yleensä. Innostuin meikkaamaan, koska tajusin eilen, että näytän ihan pirun hyvältä kunnon pakkelit naamassa:
Tähän väliin inspiraatiomme lähteeltä yksi biisi:
Myöhemmin tunnistettavuudella ei ollut enää niin väliä...
Ja kun nyt päästiin taiderokkiernuilun pariin, niin pistetäänpä samalla tääkin:
Katsoin ton videon ekan kerran vasta äsken, ihan mahtava.
Jatkan Sleigh Bellsin kuuntelua ja sekopäisen fiiliksen nostattamista. Tänään jaloissa on mustien housujen sijaan neonväriset sukkikset.
Muhun on vissiin iskenyt jokin tarve ruveta kokoamaan uskottavaa kirjahyllyä – tai sitten oon vaan sattumalta löytänyt hyviä tarjouksia viime aikoina:
Nää kirjat ois olleet Wiklundilla halpoja ihan muutenkin, mutta lisäksi niistä sai vielä -30 %:n alennuksen. Menetetty maa maksoi 3.46 €, Juoksuhaudantie 4.86 €, eli yhteishinnaksi muodostui 8.32 €. Ei paha! Ensimmäisestä oon nähnyt vain leffan (josta tykkäsin) mutta toisen oon lukenut joskus pari vuotta sitten (ja tykkäsin toki siitäkin).
Ostinhan mä myös Dream Matte Moussen S-Etukorttia vastaan hinnalla 9.90 €, violetinruskean hiusvärin, kosteusvoiteen, alusvaatteita sekä Magnersin, mutta koska mulla ei oo mitään yleistä pakkomiellettä kuvata kaikkia ostoksiani tai syömiäni ruokia blogiin, tyydyn vain mainitsemaan noista. Miksi sitten edes mainitsen? Siksi että noi oli hyviä ja tarpeellisia ostoksia. Pakko myös kertoa, ettei multa kysytty Alkossa papereita! Seuraavalta kyllä kysyttiin, hahah.
Juha soitti tätä tänään ennen kuin lähdettiin yhden kaksion näyttöön (jota ei sitten haluttu, oli esim. ruma ja ahdas keittiö), ja nyt tää soi mun päässäni:
Video on pirun siisti, mutta tästä biisistä en kyllä edelleenkään voi sanoa pitäväni erityisemmin. Sori Juha! Ehkä vielä joskus.
Siinä samalla löytyi sitten tällainenkin:
Propsit Tigalle siitä, että se sai ton biisin kuulostamaan alkuperäistä paremmalta. Kuulun siihen porukkaan, joka pitää The xx:n xx-levyn huippuna Introa. Ekalla kuuntelukerralla petyin, kun levy ei jatkunutkaan samaan tyyliin. Ehdin jo odottaa jotain uutta ja mullistavaa ja sellaista, mihin voisin oikeasti ihastua. No, oon sittemmin oppinut pitämään siitä tylsäilystä vähän enemmän. Onhan se nyt ihan nättiä, pakko myöntää.
Entinen turkulainen humanisti, nykyinen turkulainen psykologian opiskelija. On kiinnostunut neurotieteistä, valokuvaamisesta, ravitsemuksesta ja viineistä. Tahtoo käydä kaikissa baareissa, kaikissa kahviloissa ja kaikissa ravintoloissa, katsoa kaikki leffat ja lukea kaikki kirjat sekä matkustaa uudestaan Isoon-Britanniaan.
Tekstit
